Oppimisen vaiheet: Matka lapsuuden ihmeellisessä maailmassa

Lapsuus on täynnä ihmeitä ja jännittäviä kehitysvaiheita, jotka vievät meitä askel askeleelta kohti itsenäisyyttä ja omatoimisuutta. Vanhemmille ja huoltajille näiden oppimisen vaiheiden seuraaminen tuo iloa ja ylpeyttä, kun heidän pienen ihmeensä taitotaso kehittyy päivä päivältä.

Milloin vauva oppii kääntymään, ryömimään tai konttaamaan?

Ensimmäiset oppimisen merkit ilmenevät jo varhain, kun vastasyntynyt alkaa osoittaa kiinnostusta ympäristöönsä. Useimmat vauvat oppivat kääntymään selältään vatsalleen noin 3-6 kuukauden iässä. Aluksi kääntyminen voi olla vahinkokin pään painon viedessä vauvaa johonkin suuntaan, mutta vahingoista vauva voi myös oivaltaa uusia taitoja. Kääntyminen on tärkeä askel kohti motoristen taitojen kehittymistä ja itsenäisempää liikkumista. 

Voit itse myös tukea vauvan motorista kehitystä. On tärkeää antaa vauvalle masuaikaan (vatsallaan maassa) silloin, kun hän on hyvällä tuulella. Tämä rohkaisee lasta kääntymään itsekin mielellään vatsalleen. Esimerkiksi vaipanvaihtotilanteessa on luontevaa käännellä hellästi vauvaa kyljeltä toiselle vaippaa laittaessa ja pois ottaessa. Näin vauvan tasapainoaisti tottuu eri asentoihin. Kiinnitä huomiota myös tapoihin joilla kannat vauvaa: yritä vaihdella kantoasentoa, jotta vauvan tasapainoaisti ja lihakset saavat harjoitusta.

Seuraava askel on ryömiminen ja konttaaminen, jotka alkavat yleensä noin 6-10 kuukauden iässä ja 8-12 kuukauden iässä. Näiden taitojen hallitseminen antaa lapselle lisää liikkumisvapautta ja mahdollistaa tutkimusmatkat ympäristössään. Houkuttele vauvaa liikkumaan häntä kiinnostaville esineillä. Tee torneja palikoista, jos vauva pitää tornien kaatamisesta. Ehkä hiukan kyseenalaisia, mutta monelle tuttuja tapoja ovat myös kaukosäätimellä tai puhelimella liikkumaan houkuttelu. 

Milloin vauva oppii kävelemään?

Yksi merkittävimmistä ja odotetuimmista oppimisen vaiheista on kävelemään oppiminen. Useimmat lapset alkavat kävellä noin 9-18 kuukauden iässä. Tämä vaatii huomattavaa voimaa ja tasapainoa, ja vanhemmat voivat kannustaa lastaan rohkaisemalla ja tukemalla häntä.

Aikoinaan käytettiin enemmän myös kattoon kiinnitettävää laitetta, hyppykeinua tai hyppykiikkua, jolla lapset pääsivät pomppimaan ja totuttamaan jalkojaan lattiaan. Nykyään joidenkin tutkimusten ja lähteiden mukaan tämä saattaa kuitenkin opettaa lasta varvaskävelyyn, jolloin vauva ei opikaan käyttämään koko jalkapohjaansa kävellessä. Neuvolat eivät esimerkiksi tästä syystä suosittele yleensä hyppykiikkua tai kävelytelinettä.

Hauska vauvasirkuksesta tuttu tapa tukea lasta kävelemään on myös rapukärry/rapukävelytys. Tässä aikuinen menee selinmakuulle ja laittaa kädet maahan ja jalat koukkuun. Vauva asetetaan reisien väliin hellään pitoon kainaloistaan, niin ettei hän pääse tipahtamaan. Aikuinen nostaa lantion ylös rapu asentoon ja näin vauva pääsee seisomaan. Jos aikuinen peruuttaa ravussa raajojaan siirtelemällä, vauva pääsee kävelemään tuetusti eteenpäin. Jos aikuinen kävelee ravussa eteenpäin, vauva pääsee harjoittelemaan takaperinkävelyä. Tätä taitoa toki ihan aluksi vauva ei tarvitsekaan, joten tätä voi tehdä sitten, kun peruuttelu on ajankohtaista.

Milloin lapsi oppii puhumaan?

Kielellisen kehityksen alkaessa lapsi oppii ymmärtämään ja tuottamaan puhekieltä. Ensimmäiset sanat voivat ilmaantua noin 12 kuukauden iässä, ja niiden määrä kasvaa nopeasti. Lapsi oppii jatkuvasti uusia sanoja ja ilmaisuja, mikä avaa oven kommunikoinnille ja ajatusten ilmaisulle.

Voit tukea vauvan kielellistä tekemistä lauluilla, lukemalla ja puhumalla hänelle paljon. Voit myös toistella hänen sanomiaan sanoja tai äänteitä sillä tämä rohkaisee lasta puhumaan. Monesti perheen toiset tai kolmannet lapset puhuvatkin aikaisemmin, kuin esikoiset ovat puhuneet, sillä papupadat ovat monesti vieressä altistamassa vauvoja enemmän uusille sanoille ja rohkaisemassa puhumaan.

Milloin lapsi oppii sosiaalisia taitoja ja leikkimään?

Sosiaalisten taitojen kehitys alkaa varhain, kun lapsi oppii tunnistamaan perheenjäseniään ja muita tuttuja kasvoja. Pian tämän jälkeen hän oppii hymyilemään, nauramaan ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa. Itsesäätelyn taitojen kehittyessä lapsi oppii hallitsemaan tunteitaan, toimimaan itsenäisesti ja ilmaisemaan itseään monin eri tavoin.

Tutkimusten mukaan, jos vauva oppii helpommin nukahatamaan itsenäisesti, eli rauhoittumaan itse, hänellä on varhaislapsuudessa todennäköisesti myös paremmat sosiaaliset ja emotionaaliset taidot. Voit siis yrittää jo vauvasta asti tukea hänen tunnekasvatustaan opettamalla hänet pikkuhiljaa tietyille tavoille, mikäli se vauvallasu tuntuu olevan herkkyyskausi uusille nukahtamistaidoille.

Lisätietoja voit lukea esimerkiksi täältä.

Voit tukea lapsen sosiaalisia ja emotionaalisia taitojaan esimerkiksi seuraavin keinoin:

1. Tunnista ja nimeä tunteet: Auta lasta tunnistamaan ja nimeämään omia tunteitaan. Voit esimerkiksi sanoa: "Näytät vihaiselta" tai "Oletko surullinen?" Tämä auttaa lasta ymmärtämään omia tunnetilojaan ja löytämään keinoja niiden käsittelemiseen.
2. Ole läsnä ja empaattinen: Ole läsnä lapsesi kanssa ja osoita hänelle empatiaa hänen tunteitaan kohtaan. Kuuntele ja ymmärrä hänen tunnetilojaan, ja anna hänelle tilaa ilmaista itseään avoimesti.
3. Opeta tunnesanoja: Opeta lapsellesi erilaisia tunnesanoja, jotta hän oppii ilmaisemaan itseään sanallisesti. Näin hän voi paremmin kertoa, mitä hän tuntee ja miksi hän tuntee niin.
4. Ole mallina: Näytä lapsellesi hyviä esimerkkejä tunteiden säätelystä omalla käytökselläsi. Osoita hänelle, miten käsittelet omia tunteitasi rauhallisesti ja rakentavasti.
5. Harjoittele rentoutumista: Opeta lapsellesi rentoutumistekniikoita, kuten syvähengitystä tai mielikuvaharjoituksia, jotka voivat auttaa häntä rauhoittumaan ja hallitsemaan voimakkaita tunteita.
6. Anna positiivista palautetta: Kannusta ja kehu lasta, kun hän onnistuu säätämään tunteitaan tai ilmaisemaan niitä rakentavasti. Positiivinen palaute vahvistaa haluttua käytöstä ja kannustaa lasta jatkamaan samalla tiellä.
7. Tarjoa turvallinen ympäristö: Luo lapsellesi turvallinen ja tukeva ympäristö, jossa hän tuntee olonsa hyväksi ja voi ilmaista itseään vapaasti. Turvallinen ympäristö antaa lapselle rohkeutta kokeilla ja oppia uusia taitoja.

Nämä käytännön vinkit voivat auttaa sinua tukemaan lapsesi tunteiden säätelytaitojen kehittymistä. On tärkeää muistaa, että jokainen lapsi kehittyy omassa tahdissaan, joten ole kärsivällinen ja anna lapsellesi aikaa oppia ja kasvaa.

PLEDU:n "Ystävyys & tunnetaidot" -pakopelillä luot ystävyystaitojen opettelusta seikkailun 🗺️

Hienomotoriset taidot

Hienomotoristen taitojen kehittyminen antaa lapselle mahdollisuuden hallita pienten lihastensa liikkeitä ja käyttää sormiaan tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Lapsen hienomotoriset taidot ovat keskeisiä päivittäisissä toiminnoissa, kuten kirjoittamisessa, piirtämisessä, pukemisessa ja ruoan syömisessä.

Kirjoittaminen: Lapset alkavat yleensä harjoitella kirjoittamista noin 3-5 vuoden iässä. Aluksi he voivat alkaa harjoitella kynän pitelemistä ja perusmuotojen, kuten ympyröiden ja viivojen, piirtämistä. Todellinen kirjoittamisen taito kehittyy kuitenkin yleensä vasta esikouluiässä, noin 4-6 vuoden iässä.

Piirtäminen: Lapset alkavat yleensä piirtää ensimmäisiä viivoja ja muotoja noin 1-2 vuoden iässä. He voivat aluksi piirtää sormillaan tai isoilla siveltimillä ja siirtyä sitten käyttämään väriliituja tai sivellinkyniä. Piirtäminen kehittyy vähitellen lapsen kasvaessa, ja hän oppii hallitsemaan yhä pienempiä yksityiskohtia.

Pukeminen: Lapsi alkaa yleensä harjoitella pukemista noin 2-3 vuoden iässä. Aluksi hän voi oppia pukemaan ja riisumaan helposti vetoketjullisia vaatteita tai vaatteita, joissa on isoja nappeja ja neppareita. Vähitellen hän oppii käyttämään vetoketjuja, nappeja, neppareita ja kiristysnaruja itsenäisesti.

Ruoan syöminen: Lapset alkavat yleensä harjoitella itsenäistä ruoan syömistä noin 1-2 vuoden iässä. Aluksi he voivat käyttää sormiaan syödessään ja siirtyä sitten käyttämään lusikkaa ja haarukkaa. Taito syödä itsenäisesti kehittyy vähitellen lapsen motoristen taitojen ja koordinaation parantuessa. 

On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen lapsi kehittyy omassa tahdissaan, ja yleiset aikataulut voivat vaihdella suuresti yksilöiden välillä. On tärkeää tarjota lapselle mahdollisuuksia harjoitella ja kehittyä omassa tahdissaan, antaa rohkaisua ja tukea hänen pyrkiessään oppimaan uusia taitoja. Lisäksi on hyödyllistä pitää mielessä, että jatkuva harjoittelu ja kannustus ovat avain lapsen hienomotoristen taitojen kehittymiseen.

Miten hienomotorisia taitoja voi sitten tukea ja kehittää?

• Tarjoa monipuolisia leikkejä ja aktiviteetteja: Anna lapsellesi mahdollisuus leikkiä erilaisilla leluilla ja aktiviteeteilla, jotka vaativat hienomotorisia taitoja, kuten palapelien kokoamista, legojen rakentamista, helmien pujottelua, sormivärien maalaamista ja leikkimistä hiekkalaatikolla.
• Käytä sormiruokailua: Kannusta lasta käyttämään sormiaan syödessään, koska tämä edistää sormien liikkuvuutta ja voimaa. Voit tarjota esimerkiksi paloiteltuja hedelmiä, vihanneksia tai muita sopivia ruokia, joita lapsi voi napata sormillaan ja syödä.
• Tukea piirtämistä ja kirjoittamista: Anna lapsellesi mahdollisuus harjoitella piirtämistä ja kirjoittamista erilaisilla materiaaleilla, kuten väriliiduilla, sivellinkynillä, vesiväreillä, sormiväreillä ja eri tekstuurien paperilla. Voit myös tarjota erilaisia työkaluja, kuten lyijykyniä, väriliiduja, saksia ja liitutauluja, jotka edistävät sormien liikkuvuutta ja käsien koordinointia.
• Tukea saksien käyttöä: Opeta lapsellesi oikea tapa käyttää saksia ja tarjoa hänelle erilaisia leikkaustehtäviä, kuten paperin leikkaamista, kuvien leikkaamista tai askarteluprojekteja, jotka vaativat tarkkuutta ja hienomotorisia taitoja.
• Harjoittele sormien liikkeitä ja käsivoimaa: Tarjoa lapsellesi aktiviteetteja, jotka harjoittavat sormien liikkeitä ja käsivoimaa, kuten sormien puristusleluja, saven muovaamista, pienten esineiden siirtelyä pinsettiotteella tai vesipullojen korkkien avaamista ja sulkemista.
• Kannusta käden ja silmän koordinaatiota: Tarjoa lapsellesi tehtäviä, jotka vaativat käden ja silmän koordinaatiota, kuten palapelien kokoamista, väritystehtäviä, tarkkuutta vaativia piirustustehtäviä ja erilaisten esineiden pinsettiotteella poimimista.
• Anna aikaa ja kärsivällisyyttä: Lapsen hienomotoristen taitojen kehittyminen vaatii aikaa ja harjoittelua, joten ole kärsivällinen ja anna lapsellesi mahdollisuus harjoitella omassa tahdissaan. Kannusta häntä yrittämään ja rohkaise häntä kokeilemaan erilaisia aktiviteetteja ja tehtäviä.